Asenne, rohkeus ja muutos. Nyt.

Julkaistu Markkinointi & Mainonnan vierasblogina 14.2.2014

Jos joku osa ei palvele organisaation tavoitteita, se täytyy muuttaa. Vanhat ansaintalogiikat ja toimintamallit eivät sellaisenaan siirry digimaailmaan.

Osallistuin viime viikolla Teknologiateollisuuden, Digilen ja Verkkoteollisuuden päättäjäseminaariin, jossa julkaistiin vuoden 2014 Digibarometri. Sen mukaan Suomi on digitaalisten edellytysten osalta kärkimaita, mutta digitaalisuuden käyttö ja hyödyntäminen laahaa pahasti jäljessä. Tämä nähdään valtavana uhkana Suomen tulevaisuudelle.

Digibarometri esittelee joukon mallikkaita toimenpide-ehdotuksia. Niiden edelle asettuu kuitenkin suurempi paine muutokseen organisaatioissa. Seminaarin paneelikeskustelijat nostivat keskeisiksi teemoiksi asenteet, rohkeuden, investointien tekemisen säästöjen sijaan sekä muutokset johtajuudessa. Näihin viisaisiin sanoihin päättäjät lukuisissa seminaareissa yhtyvät, mutta muutos tuntuu silti olevan hidas kivireki, jonka äärellä ahdistua ja syyttää yhteisiä rajojen ulkoa tulevia vihollisia.

Ahdinkoa ruokkivat syvään juurtuneet yrityskulttuurit ja organisaatiomallit, joissa on vallalla usein siilomainen, yksilökeskeinen ja suorituspaineinen tapa toimia. Ylin johto laatii strategioita mukavuusalueellaan. Palkitsemisen piiriin pääsevät keskiportaan pomot, joille on sälytetty vastuu operatiivisen toiminnan onnistumisesta. Kannustinjärjestelmät johtavat herkästi virheiden pelossa tehtyihin ratkaisuihin.

Sisäisen kilpailun uskotaan tuottavan parhaat innovaatiot ja karsivan jyvät akanoista. Määrämittaisista prosesseista ei saa poiketa. Projekteissa katsotaan taaksepäin vasta kun työ on valmis, mikä on erityisesti julkisen sektorin massiivisiksi paisutettujen tietohallintoprojektien ja niiden hankintaprosessien ongelma.

Monimutkaisessa, globaalissa ja kilpaillussa digitaalisessa maailmassa vanhat organisaatiojärjestelmät on unohdettava. Johdon tulee herkeämättä seurata ja ymmärtää eri tasoilla tapahtuvaa muutosta ja ennakoida vaikutuksia sekä mahdollisuuksia omaan liiketoimintaan. Organisaation asema markkinoilla tulee määritellä yhä uudelleen, eikä olemassaolon oikeutus ole itsestäänselvyys.

Asiakkaiden käyttäytymisen ja motiivien syvällinen ymmärtäminen kaikilla organisaation tasoilla on välttämättömyys. Johdon tulee tuntea ulkoisen ympäristön lisäksi organisaationsa sisäisen maailman eri osat, niiden keskinäiset suhteet ja vaikutukset toisiinsa. Tunteminen ja ymmärtäminen eivät kasva exceleistä, vaan aktiivisesta havainnoinnista ja dialogista.

Jos joku osa ei palvele organisaation tavoitteita, se täytyy muuttaa. Vanhat ansaintalogiikat ja toimintamallit eivät sellaisenaan siirry digimaailmaan. Taipumuksena on usein nähdä kilpailukenttä hyvin rajatussa kontekstissa sekä pyrkimys pitää kiinni vanhoista työtavoista mieluiten säästämällä ja kustannuksia karsimalla, kuin räjäyttämällä toimintamallit ja fasilitoimalla olemassaolevan henkilöstön voimavarat uuden kehittämiseen.

Asiantuntijan päässä ristiriita ympäröivän maailman ja oman työn välillä sekä jatkuva tulospaine ja säästökuurit ovat kuluttavia ja aiheuttavat motivaation puutetta. Samalla katoaa organisaation kyky synnyttää uutta.

Digitaalisessa maailmassa onnistunut organisaatio nojaa yhteistyöhön, keskustelevuuteen, keskinäiseen avunantoon ja siihen, että jokainen asiantuntija ymmärtää oman toiminnan merkityksen kokonaisuudelle. Jokaisella on oltava mahdollisuus toteuttaa johtajuutta omassa työssään. Tämä edellyttää selkeää ja kaikille yhdenmukaista kuvaa siitä, mitä organisaatio tekee ja miksi.

Oikeanlainen vastuuntunto ohjaa ihmisiä tekemään tärkeiksi ja mielekkäiksi kokemiaan, usein organisaation menestyksen kannalta olennaisia asioita ilman käskyjä tai siiloja. Keskusteleva organisaatio tekee aktiivisesti korjausliikkeitä ja mukauttaa tuotekehitysprosessejaan muuttuviin tilanteisiin. Konkreettisen case-esimerkin tarjoaa vaikkapa Harvard Business Review:n artikkeli konsulttifirma IDEO :sta, jonka toiminta pohjautuu keskinäisen auttamisen kulttuurille. Työkaluja johtajuuden, organisaation ja monimutkaisten arvoverkkojen suunnitteluun antaa myös systeemiajattelu (Systems Thinking).

Sekä että -maailmassa niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot yrittävät pitää kiinni vanhasta ja hapuilevat samalla kohti uutta, jonka pelisäännöt toimivat eri logiikalla. Siksi on oltava rohkeutta tehdä valintoja. Mitä pidempään välitila ja eriparisiin ylätason tavoitteisiin tähtääminen jatkuu, sitä heikommaksi organisaatio ja sen kehitysnäkymät käyvät.

Marja Honkakorpi auttaa asiakkaita digitaalisuuden haasteissa ja mahdollisuuksissa Digital Media Finlandin riveissä.