Toimialarajat auki ja tukea kaikille

Julkaistu Markkinointi & Mainonnan vierasblogina 14.3.2014

Vuoden sisään kaikista merkittävistä isoista mediataloista on valunut rautaista ammattitaitoa perustamaan media-alaa uudistavia startup-yrityksiä.

Mediaa ja sen murrosta on jälleen käsitelty kahdessa julkaisussa: liikenne- ja viestintäministerin teettämässä laajaa huomiota keränneessä selvitystoimeksiannossa sekä Next Media -ohjelman tuloslehdessä.

Selvitysmies Tuomas Harpfin raportti luo katsauksen media-alan nykytilaan ja sisältää listan toimenpide-ehdotuksia, joilla suomalainen (perinteinen) media pidettäisiin elinvoimaisena murroksen keskellä.

Ehdotuksista kiinnostavimpia ovat alv-alennusten lisäksi tuotantotuki sekä innovaatiotuki. Niistä haetaan apua sisällöntuotannon kustannuksiin sekä alustariippumattomaan tuotekehitykseen. Selvityksen mukaan esimerkiksi e-paperi -tyyppiset hankkeet soveltuisivat luontevasti innovaatiotuen piiriin.

Tekesin rahoittama, Sanoman luotsaama ja laajan media-alan osanottajajoukon kerännyt Next Media -ohjelma on puolestaan tullut päätökseensä.

Vuonna 2010 startanneen hankkeen visio oli ”nostaa Suomen media-ala merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi”. Yksi ohjelman keskeinen projekti on muuten ollut e-paperin eli LivePaperin kehitys. Next Median jatkoksi on käynnistymässä kansainvälinen ”Digital First” -hanke.

Selvitysmiehen raportissa median sisältö- ja innovaatiotuki halutaan kohdentaa vähintään neljä vuotta alalla toimineille yrityksille eli juurikin Next Media -ohjelmaan osallistuneille mediayhtiöille. Toimenpide rajaisi tuen ulkopuolelle osan suomalaisen median tulevaisuuden potentiaalista.

Vuoden sisään kaikista merkittävistä isoista mediataloista on valunut rautaista ammattitaitoa perustamaan media-alaa uudistavia startup-yrityksiä. Niissä kehitetään kilpailukykyistä, sisältö- ja asiakaslähtöistä sekä journalistisesti kunnianhimoista liiketoimintaa, teknologista kulmaa unohtamatta.

Monet hakevat myös päätöksentekoon liittyvää avoimuutta sekä vapaampaa työn tekemisen tapaa. Halutaan nähdä, mihin rahkeet riittävät ja kehitystyötä tehdään omalla riskillä. Lähes jokaiseen startuppiin on myös sisäänrakennettu voimakas pyrkimys kansainväliseen liiketoimintaan.

On virhe jättää media-alan startup-kenttä vaille huomiota julkisissa selvitys- ja innovaatiohankkeissa. Toinen virhe on tehdä selvityksiä ja hankkeita kerta toisensa jälkeen perinteisten toimialarajojen sisällä välinelähtöisesti.

Selvitykset ovat omilla tahoillaan tehneet jo samat johtopäätökset: sisältö erkanee jakelukanavista, liikkuva kuva on yhä olennaisempi osa verkkosisältöjä, mediakentän ekosysteemi arvoverkkoineen monimutkaistuu ja kenttä pirstaloituu, uudet toimijat valtaavat alaa jne.

Toimialarajat monipuolisesti rikkova ja käyttäjälähtöinen yhteistyö saattaisi tuottaa jotain sellaista liiketoimintahyötyä ja innovointia, jolla Suomi nousisi sisältöbisneksessä maailmankartalle. Se edellyttäisi hyvää koordinointia, kaupalliseen toimintaan tähtäävää konseptikehitystä, nopeita tuloksia mahdollistavia prosesseja sekä tietenkin kaikkien osapuolten sitoutumista.

Next Median lisäksi Tekes jo nyt rahoittaa suomalaisten yhtiöiden tuotekehitystoimintaa sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa ja näillä rahoituksilla tehdään paljon myös media-alan tuotekehitystä.

Tukien piiriin hakeutuminen on yrityksistä itsestään kiinni. Lisäajan ostaminen perinteiselle mediatoiminnalle ei hidasta kuluttajien käyttötottumusten ja digitalisoitumisen yhä nopeampaa muutosta. Sen sijaan kehitystä hidastavan byrokratian ja verotuksen järkeistäminen auttaisi tasapuolisesti koko alaa.

Valtion toimien lisäksi yritysten oma uudistumishalu ja asenne, asiakkaiden ymmärtäminen, liiketoimintamallien ravistelu ja ennakkoluuloton yhteistyö muodostavat moottorin kehitykselle. Huojentavaa kaikille osapuolelle on, että laadukkaan sisällön tarve ja nälkä pysyy.

Kirjoittaja selvittelee media-alan tilaa ja tulevaisuutta Digital Media Finlandissa