Hyvä johtaja, parempi arki

Johtajuutta ja johtajia käsittelevä kirjallisuus ei lopu maailmasta kesken. Johtajuus on tapetilla kymmenissä seminaareissa läpi vuoden. Blogipostauksia, analyysejä ja johtajakoulutusta riittää. Runsaasta tarjonnasta huolimatta huono johtaminen on yhä hämmentävän yleistä (esim. ”Kysely: Huono johtaminen työelämän suurin ongelma”, HS 14.9.2012).

Minulle on vuosien varrella, erilaisissa rooleissa, muodostunut melko arkinen näkemys hyvästä ja tuloksellisesta johtajuudesta. Johtajuutta ei tarvitse mystifioida, glorifioida tai kääriä monimutkaisiin teorioihin. Hyvä johtaja ei ole saanut paikkaansa palkintona, hyvä johtaja ei ole jalustalle nostettu karismaattinen sotapäällikkö, eikä hyvä johtaja ole koskaan valmis. Hyvä johtaja ei johda yläpuolelta ja rakenna hierarkioita, vaan toimii muiden asiantuntijoiden rinnalla. Hyvää johtajaa ei tarvitse pelätä tai jännittää.

Johtajan työnä on sovittaa yhteen yrityksen liiketoiminta ja henkilöstön toiminta. Yllättävää ei ole, että paras lopputulos syntyy, kun asiantuntija motivoituu työstään ja näkee oman kehityspolkunsa synkronissa työnantajan tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden. Tuottavassa työpaikassa on hyvä pössis. Yllättävää sen sijaan on, miten herkästi tätä tasapainoa horjutetaan vaihtuvissa suhdanteissa, miten helposti johtajat yhä edelleen eristävät itsensä organisaatioidensa arjesta ja tärkein tahtoo unohtua: asiantuntijoiden suorituksella maksetaan johtajien palkat.

Johtajuutta ravistelevat muutosprosessit yt-neuvotteluineen aiheuttavat usein tarpeettoman paljon ahdistusta ja sysäävät pahimmillaan yrityksen brändi- ja työnantajamielikuvan reippaasti miinukselle, vaikka pörssikurssit toimenpiteistä kiittäisivätkin. Petollisinta yritysjohdolle on tuudittautua ajatukseen, että työvoimaa on aina tarjolla yllin kyllin, vaikka rapatessa vähän roiskuisikin. Myös kuluttajat ovat yhä tiedostavampia ja reagoivampia, kiitos sosiaalisen median.

Sisältöbisneksen murroksessa, innovoinnin perään huutavassa ja startup-yrityksiä kuumeisesti synnyttävässä ajassa on fiksua välillä palata perusasioiden äärelle. Päätin minäkin kirjoittaa hyvän johtajan muistilistan. Listan ei pitäisi yllättää ketään. Siitä huolimatta tuntuu, että nämä ihmisten johtamisen kulmakivet ovat arjessa vain kaukaisia haaveita.

1. Respect!

Hyvä johtaja kunnioittaa ihmisiä. Hän uskoo asiantuntijoihinsa, heidän kykyihin nousta aina uudelle tasolle ja suoriutua haastavistakin tehtävistä, vastoin kyynikoiden ja skeptikoiden ennustuksia. Luottamuksella on uskomaton voima ja ihmiset tarvitsevat usein luottoa enemmän, kuin sitä rohjetaan antaa.

Tyhmyyttä on kasata työtä liikaa ja usein varmuuden vuoksi parhaille tekijöille, jolloin asiantuntijan ammattiylpeys rapistuu kiireessä kursituista hommista ja burn out kolkuttelee. Viisainkaan asiantuntija ei kehtaa vaatia esimiestään vähentämään töitä, koska hän haluaa vaikuttaa pätevältä ja olla korvaamaton. Hyvä johtaja osaa mitoittaa työtehtävät voimavaroihin nähden oikein. Pelkkä tehtävien priorisointi ei riitä.

Hyvä johtaja ottaa reippaasti vastuun epäonnistumisista ja on tukena. Paras palaute mokaamisesta on antaa uusi mahdollisuus, näytön paikka.

Esimiehille tulee aina johdettavaksi ihmisiä, jotka eivät ole tehtäviensä tasalla. Työtahti vaihtelee ja siviilielämä vaikuttaa työvireeseen. Esimiehen loputon työsarka onkin tsempata, kouluttaa ja houkutella asiantuntijoista kulloinkin paras mahdollinen suoritus esille. En ole koskaan kohdannut ihmistä, joka ei haluaisi kehittyä ja onnistua työssään. Mutta olen kohdannut lukuisia asiantuntijoita, joilta on suljettu liikaa portteja, joilla ei ole itsetuntoa haluta yhtään enempää kuin heillä jo on tai ympärillä olevat kollegat eivät usko heihin.

Tasapuolisuus ja reiluus ovat myös ihmisten kunnioitusta. Vielä on liikaa esimiehiä, jotka arvostavat tiiminsä harvoja ja valittuja ja yrittävät vain tulla toimeen loppujen kanssa. 

2. Myy, tuuleta, kiitä, kysy neuvoa. Puhu.

Hyvä johtaja on kuin parhain pölynimurikauppias, joka kykenee myymään vision innostavasti joukoilleen. Hyvän johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on lähes ilmiömäinen kyky ymmärtää erilaisia tapoja kommunikoida ja osata motivoida erilaisia persoonia: osa  tarvitsee tiukat raamit ja paljon sparrausta, osa toimii parhaiten mahdollisimman väljissä puitteissa. Kaikki tarvitsevat kuitenkin selkeästi artikuloidut ja kirkkaat tavoitteet.

Onnistumisten kohdalla pitää pysähtyä ja tuulettaa. Onnistumiset ovat parhaita motivaattoreita. Usein on liian kiire juosta eteenpäin ja nopeat kiitokset valuvat äänekkäimmille osaajille, jotka tekevät omaa työtään näkyvämmäksi, kuin hiljaiset kollegansa. Jos johtaja ei ylipäätään anna palautetta, asiantuntija kokee työnsä olevan vailla merkitystä.

Hyvä johtaja kommunikoi enemmän, kuin perussuoritus edellyttäisi. Hän avaa päätöksenteon taustat ja osaa perustella kipeätkin ratkaisut aukottomasti. Ennen hankalimpia päätöksiä hyvä johtaja ottaa riskin ja käy päätöksenteon tueksi läpi ratkaisuvaihtoehtoja myös asiantuntijoidensa kanssa, sillä he tuntevat organisaation usein monipuolisemmin kuin johtoryhmä ja sitouttaminen vaikeisiin muutoksiin tapahtuu parhaiten osallistamalla päätöksentekoon. Mikään ei tee ilmapiiriä tehottomaksi ja väsyneeksi niin nopeasti, kuin suljettujen ovien takana tehdyt päätökset, joiden taustat ja tavoitteet jäävät epäselviksi.

Hyvä johtaja sallii monenlaiset äänenpainot. Mitä avoimempi työkulttuuri on, sitä vähemmän syntyy tarvetta purkaa negatiivisia tuntoja pitkään venyvillä kahvitauoilla.

3. Sinun ei pidä tietää kaikkea

Hyvä johtaja ei pelkää palkata itseään pätevämpiä alaisia, vaan se on hänen tavoitteensa. Hän myös antaa tilaa asiantuntijoille tehdä oman työnsä. Hyvä johtaja on kiinnostunut alaistensa tekemisistä, mutta ei tyrkytä mielipiteitään joka asiaan. Hän sietää erilaisuutta ja ostaa aina parhaat perustelut, vaikka ne olisivat ristiriidassa omien henkilökohtaisten mieltymysten kanssa.

Ylimmän johdon ja alaisten välissä painiva esimies ottaa tarvittaessa iskut vastaan ylemmiltään ja osaa kääntää ne rakentavaksi palautteeksi omille joukoilleen. Esimiehen uskottavuus alaistensa silmissä murenee nopeasti, jos hän näyttää toimivan ylimmän johdon tahdottomana marionettina. Lojaalisuus tuo arvostusta ja se palkitaan vastavuoroisella lojaalisuudella.

4. Tyke ei ole vain osa kannustinjärjestelmää

Hyvä johtaja ei selittele huonoja tyke-tuloksia sillä, että ”organisaatiossa on nyt tällainen vaihe”,  ”siellä on nyt muutamalla vähän vaikeaa elämässä”, tai että ”kysymykset oli huonosti muotoiltu, koska hr ei osaa tehdä kyselyä oikein”. Hyvä johtaja pitää mielipiteensä omanaan, käy rohkeasti avoimeen keskusteluun huonoistakin tuloksista ja hakee aidosti ratkaisua aitoihin ongelmiin.

Hyvän johtajan on myös siedettävä tietty määrä aiheetontakin henkilöön liittyvää arvostelua. Hän käy oluella alaistensa kanssa, mutta tunnistaa myös tilanteet, jolloin alaisten täytyy päästä purkamaan paineita keskenään.

5.  Hengitä. Pysähdy. Hengitä toisenkin kerran.

Hyvällä johtajalla ei ole koskaan kiire. Juokseminen ja kiireen esittäminen ympäristölle ei tee pomosta yhtään pätevämpää, tärkeämpää tai parempaa ihmistä. Jatkuva kiireen tuntu kertoo huonosta ajanhallinnasta sekä kehnosta itsensä ja oman työn johtamisesta tai väärin mitoitetusta tontista ja kyvyttömyydestä delegoida töitä. Krooninen myöhästelijä ei arvosta muiden ihmisten aikaa.

Hyvä johtaja suunnittelee päivänsä niin, että kokouksia on juuri sen verran, kuin niitä pystyy ajatuksella ja keskittyen hoitamaan. Läsnäolo on merkittävin osa esimiehen ja johtajan työtä. Kiireessäkin pitää voida olla läsnä ja katsoa ihmisiä silmiin.

6. Meillä on aina asiat paremmin kuin minulla

Usein viljeltynä sana ”minä” töksähtää johtajan kielenkäytössä. On luontevampaa puhua monikossa. Hyvä johtaja ei puhu alaistensa ideoista ominaan. Hän ei myöskään kuvaile yrityksen tavoitteita omina, vaan yhteisinä tavoitteina. ”Me” luo ryhmän identiteettiä ja huono johtaja päätyy ryhmään ”muut”.

7. Uteliaisuus kantaa

Utelias johtaja osaa hyödyntää tietoa luovasti ratkaistessaan ongelmia. Utelias johtaja ei visioi yksin ja tuo suunnitelmia valmiina pöydälle, vaan parhaat ideat kehittyvät dialogissa hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Utelias johtaja näkee jokaisessa asiantuntijassa ja alaisessa ihmisen, jolla on jotain erityistä tietoa ja osaamista. Jaettu asiantuntijuus ja erilaisten yllättävien aihepiirien törmäyttäminen energisoi työyhteisöä sekä mahdollistaa nuo paljon himotut innovaatiot.

Hyvä johtaja ei tee niin kuin on aina tehty vain siksi, että se on turvallisin tai ainoa tie. Hyvällä johtajalla on vahva tilannetaju ja kyky tarttua hetkeen. Hyvä johtaja muuttaa toimintatapoja keskustellen, ei sanellen.

8. Henkilöstö on yrityksen tärkein sijoitus. Vaali sitä.

Hyvä johtaja pitää huolen, että työkalut ovat aina kunnossa. Tämä itsestäänselvältä kuulostava asia on harvoin kunnossa, koska yritykset tuntuvat olevan jatkuvalla säästökuurilla henkilöstömenoista. Puhelinmallin päivittäminen tai uuden ohjelmalisenssin ostaminen on kuitenkin pieni kuluerä suhteessa saavutettavaan hyötyyn, joka on innostunut, proaktiivisemmin töistään suoriutuva asiantuntija. Pahimmassa tapauksessa asiantuntija ostaa itse omat työvälineensä ja turhautuu, kun työnantaja ei näe asian merkitystä lopputulokselle.

Hyvä johtaja järjestää asiantuntijoilleen mahdollisuuden tehdä töitä miten he parhaaksi näkevät – etänä tai toimistolla. Valinnanvapaus tuo mielenrauhaa, sillä toimisto ei ole aina paras mahdollinen ympäristö keskittyä. Pelisääntöjen pitää olla selkeät ja samat kaikille. Mahdollisuus etätyöhön ei saa olla palkinto poikkeusyksilöille, joihin johtaja kokee voivansa luottaa enemmän kuin toisiin.

9. Ovi auki!

Hyvän johtajan täytyy itse olla paikalla aina kun mahdollista, ovi avoinna. Avokonttori-buumia uhmaten väitän, että hyvällä johtajalla pitää olla oma työhuone. Avokonttorissa ei pysty luomaan luottamuksen ilmapiiriä, kun on tarve päästä juttelemaan. Näitä tilanteita tulee esimiehille usein ja spontaanisti. Tilanne on menetetty, jos pitää lähteä metsästämään tyhjää neuvotteluhuonetta tai hiljaista nurkkausta, jossa supista luottamuksellisista asioista.

10. Hanki lehmän hermot, älä huuda…

Hyvä johtaja ei käskytä mandaattinsa varjolla tai siksi, että hänen pitää osoittaa auktoriteettia. Hyvä johtaja osaa olla tarvittaessa vaativa ja päättäväinen, mutta käskytys tai nokittelu murentaa johtajan uskottavuutta asiantuntijoiden, aikuisten ihmisten, silmissä.

Tiukoissa paikoissa tunneäly ja kyky empatiaan on tärkeämpää kuin kyky pitää kasvot peruslukemilla. Heikkoutta on kykenemättömyys kantaa vastuuta piiloutumalla numeroiden taakse. Heikkoutta on olla kohtaamatta asiantuntijoita kriisissä loputtomiin kiireisiin vedoten.

11. … ja nosta kissa pöydälle

Lopulta kaikki ei kuitenkaan ole hyvästä johtajuudesta kiinni. Aina on ihmisiä, jotka pyörivät loputtomassa negatiivisuuden kehässä ja levittävät huonoa ilmapiiriä. Joillain on elinikäinen protesti kaikkia johtajia ja auktoriteetteja vastaan riippumatta siitä, kuka on kulloinkin esimiehenä. Valitettavan usein kovaäänisimmät kriitikot ovat myös mielipidejohtajia ja pääsevät vetämään omaa varjo-organisaatiotaan, koska epätyydyttävässä ja toimimattomassa työyhteisössä on helppo ignoorata viralliset prosessit tai yhteiset tavoitteet. Ja joskus ihmisiltä vain uupuu hyvät käytöstavat.

Oman esimiesurani hankalimpia, osin yhä hyvää ratkaisua vailla olevia kysymyksiä onkin: missä vaiheessa ja miten toimia, kun samassa henkilössä yhdistyy ylivoimainen asiantuntijuus ja jatkuva kielteistä ilmapiiriä ruokkiva käytös? Johtajan tärkein velvollisuus on huolehtia työyhteisön ja itsensä jaksamisesta.

12 & 13. Sisäistä, että et ole täydellinen. Se tekee sinusta hyvän johtajan.